Tulevaisuusajattelua-podcastin tuottaja ja juontaja sekä Tiimiakatemian opiskelija Johanna Leskelä teki opinnäytetyönsä siitä, kuinka lähdekriittisesti suomalaiset podcastin kuulijat arvioivat asiasisältöpodcasteja tiedonlähteenä.
Työssä tutkittiin asiasisältöpodcasteja, eli tiedonvälitykseen ja asiantuntemukseen painottuvia podcasteja, joita kuunnellaan ensisijaisesti oppimisen ja sivistymisen motiivina.
Leskelän tutkimus on kiinnostava, sillä podcastin kuulijoiden lähdekriittisyyttä tai lähdekriittisyyttä yleisesti podcast-alalla ei ole aiemmin Suomessa tutkittu. Aihe on ajankohtainen, sillä 41 prosenttia suomalaisista kuuntelee viikoittain podcasteja. Tämä korostaa niiden asemaa merkittävänä median muotona Suomessa.
-Podcasteja kuunnellaan ensisijaisesti viihteen, aiheen kiinnostavuuden ja oppimisen motiivina. Podcasteja pidetään Suomessa keskeisenä tiedonlähteenä nykypäivänä, Leskelä sanoo.
Podcasteille ei ole asetettu eettisiä normeja
Elämme yhteiskunnassa, jossa tekoäly ja sosiaalisen media ilmiöt, kuten dis- ja misinformaatio, eli valheelliset tiedot leviävät nopeammin kuin koskaan. Vastaavasti samaan aikaan uutismediat ilmaisevat kansainväliseksi haasteekseen asemansa heikkenemisen suhteessa hakukoneille ja videoalustoille, joista ihmiset saavat nykypäivänä suurimman osan tiedoistaan.
Haasteena on, että suomalaisella podcast-alalla ei ole tällä hetkellä journalistisia standardeja tai eettisiä normeja.
-Tämä tarkoittaa sitä, että kuka vaan voi Suomessa tällä hetkellä tuottaa podcast-jaksoja ilman, että podcast-sisältöjen tietojen todenperäisyyttä tarkastaa kukaan lainsäädännöllinen taho, Leskelä toteaa.
Kuulija arvioi itse luotettavuuden
Tämä kasvattaa podcastin kuulijan vastuuta podcast-sisältöjen luotettavuuden arvioinnissa. Toisaalta kun huomioidaan, että podcasteja kuunnellaan uutisten ja haastattelujen tapaan faktapohjaisena sisältönä, tulisi kuulijoiden luotettavuuden arviointi entisestään korostua eritoten asiasisältöpodcastien, eli asiantuntemukseen ja tiedonvälitykseen keskittyvien podcastien sisältöjen arvioinnissa.
Tiedonlähteenä asiasisältöpodcasteihin luotetaan verkkomedioista toiseksi eniten verkkolehtien ja uutisportaalien jälkeen. Medianmuotona kuulijat ilmaisevat luottavansa ääneen vähiten. Eniten medianmuotona luotetaan tekstiin ja toiseksi eniten videoon.
-Yhteiskunnallisessa perspektiivissä sisältöjen luotettavuuden arviointi korostuu entisestään, kun huomioidaan, että podcastit tavoittavat suomalaisista jo yli kolmasosan joka viikko, Leskelä huomauttaa.
Kuulijat antavat juontajalle ison vastuun
Kuulijat antavat ensisijaisen vastuun lähteiden tarkastamisesta ja niiden luotettavuuden arvioinnista podcastin juontajalle. Kuulijat pitävät ensisijaisen tärkeänä, että podcastin juontaja on perehtynyt käsiteltävään aiheeseen perusteellisesti ja tarkastanut jaksoissa käytetyt lähteet. Podcastin juontajan ei odoteta olevan kuitenkaan käsiteltävien aiheiden asiantuntijoita.
-Tiedonlähteenä podcasteihin eniten luotettavuutta lisää se, että jaksoissa käsitellään aiheita monipuolisesti eri näkökulmista. Toiseksi eniten luottamusta lisää jaksoissa esiintyvät asiantuntijavieraat.
Kuulijat tarkastavat tietoja harvoin
Kriittisyyttä laskevana tekijänä voidaan pitää sitä, että 56 prosenttia kuulijoista ilmoittaa tarkastavansa podcasteissa esiintyviä väitteitä muista lähteistä harvoin. Kuusi prosenttia ilmoittaa, ettei tarkasta väitteitä koskaan muista lähteistä.
Leskelän tutkimuksen mukaan lähteiden tarkastamisen vähäisyys voi osoittaa esimerkiksi sitä, että kuulijat luottavat podcasteihin. Yleistä luotettavuutta asiasisältöpodcasteihin vahvistavat tutkimustulokset, jotka osoittavat, että kuulijat pitävät asiasisältöpodcasteja yleisesti luotettavana tiedonlähteenä verkkomedioiden keskuudessa.
Toisaalta lähteiden tarkastamisen vähäisyys voi perustua myös siihen, ettei kuulijoilla ole mahdollisuutta tarkastaa podcasteissa esitettyjä lähteitä, sillä podcastit eivät ilmoita tarpeeksi selkeästi tai ollenkaan käyttämistään lähteistä.
-Tämä vahvistuu myös tutkimustuloksissa, joiden mukaan 42 prosenttia kuulijoista ilmaisee, etteivät podcastit ilmaise tarpeeksi selkeästi käyttämistään lähteistä, Leskelä selventää.
Podcastien kuuluminen Julkisen Sanan Neuvostoon nähdään neutraalina seikkana, eli sillä ei nähdä olevan juurikaan merkitystä kuulijoiden luottamukseen tai sen lisäämiseen.
Suomalaiset podcastin kuulijat arvioivat asiasisältöpodcasteja yleisesti kriittisesti.
Kuulijat ovat erityisen kriittisiä siitä, että podcastissa esiintyvien vieraiden tulee olla alansa asiantuntijoita, sekä asiantuntijoiden tausta tulee käydä läpinäkyvästi ilmi jaksojen yhteydessä.
Kriittisyyttä osoittaa myös se, että 59 prosenttia kuulijoista ilmaisi havainneensa asiasisältöpodcasteissa asiavirheitä.
Tämän lisäksi kuulijat ilmaisevat, etteivät asiasisältöpodcastit ilmaise tarpeeksi selkeästi jaksoissa käyttämistään lähteistä.
Johanna Leskelä on tehnyt opinnäytetyön Jamkin Tiimiakatemian yrittäjyyden ja vastuullisen liiketoiminnan johtaminen -ohjelmaan. Lue koko opinnäytetyö https://www.theseus.fi/handle/10024/871251
Comments